Marisa kuuluu tasapainoisten matojen (Turbellaria) ryhmään ja on yksi näistä mielenkiintoisimmista olentoista, joita luonnossa voi tavata. Vaikka ne ovat melko pieniä - yleensä alle 5 millimetriä pitkiä - ne ovat täynnä hämmästyttäviä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä kiehtovia tutkittavia.
Marisat elävät makeissa vesissä, kuten järvissä ja puroissa, ja suosivat usein matalia veden lämpötiloja ja runsasta kasvillisuutta. Niiden ulkonäkö on melko yksinkertainen: ne ovat litteitä ja soikeita, ja niillä on kaksi silmää pedon päähän.
Ne liikkumassa heidän ruumiinsa etuosassa sijaitsevia trilhaelikkäin tai cilia, jotka luovat vedessä aaltoilevan virtauksen ja auttavat Marisaa siirtämään itseään ympäristössään. Ne voivat myös uimata taaksepäin kiinnittämällä itsensä vedenpohjaan.
Marisien ruokavalio ja saalistusstrategia
Marisat ovat petoeläimiä, jotka syövät pääasiassa pienempiä eläimiä, kuten planktonia, bakteereja ja muita invertebraatteja. Niiden suu sijaitsee ruumiinsa keskivaiheilla, ja se johtaa ruoansulatuskanavaan, joka kulkee koko kehon läpi ja päättyy peräsuoleen.
Marisat käyttävät saalistamiseen monimutkaista strategiaa:
- Etsintä: Ne haistelevat saalista kemiallisten merkkien avulla ja etsivät sitä ympäristöstä.
- Hyökkäys: Kun saalis on löydetty, Marisa hyökkää nopeasti ja yllättäen.
- Ruoansulatus: Saaliin murskataan Marisien ruoansulatusjärjestelmässä mekaanisesti ja kemiallisesti ennen sen imeytymistä kehoon.
Marisat ovat erittäin tehokkaita saalistajia, ja niiden kyky haistaa saalista pitkienkin matkojen päästä antaa heille selvän etuoikeuden ruoka-kilpailussa.
Marisa ja regenerointi
Yksi Marisien eniten ihmetyttävistä ominaisuuksista on niiden uskomaton kyky regeneroitumiseen. Jos Marisa menettää osan ruumiistaan, esimerkiksi jonkin hyökkäyksen seurauksena, se voi kasvattaa puuttuvan osan takaisin täysin uudelleen.
Tämän hämmästyttävän kyvyn taustalla on Marisien solujen ainutlaatuinen ominaisuus: ne ovat kaikki potentiaalisesti pluripotentteja, mikä tarkoittaa, että ne voivat eriytyä mihin tahansa kehon kudokseen.
Marisalle regenerointi ei ole vain hätätoimenpide; se on osa niiden normaalia elämää. Esimerkiksi Marisa voi paloitella itsensä useaan osaan, ja jokainen osa voi kasvaa täydeksi uudeksi Marisaksi.
Elävä fossiili
Marisat ovat eläneet maaplaneetallamme miljoonien vuosien ajan ja niiden anatomia on säilynyt suhteellisen muuttumattomana. Tämän vuoksi niitä kutsutaan joskus “eläviksi fossiileiksi”.
Tutkimalla Marisioita voimme oppia paljon menneisyydestä ja ymmärtää paremmin, kuinka elämä on kehittynyt maaplaneetalla.
Marisan ominaisuus | Kuvaus |
---|---|
Koko | Alle 5 millimetriä |
Elinympäristö | Makeat vedet (järvet ja purot) |
Ravinto | Plankton, bakteerit, muut inverteebraatit |
Liikkuminen | Cilia (trillaelikkäät) ja uinti |
Lisääntyminen | Seksi- ja aseksuaalinen lisääntyminen |
Aseksinuaalinen lisääntyminen Marisassa
Marisat ovat erittäin mielenkiintoisia sikäli, että ne kykenevät lisääntymään sekä seksuaalisesti että aseksuaalisesti.
Aseksuaalinen lisääntyminen tapahtuu usein Marisien “pirstoutumisen” kautta:
- Marisa jakautuu kahteen tai useampaan osaan.
- Jokainen osa kasvattaa puuttuvat ruumiinosat ja kehittyy täydeksi uudeksi Marisaksi.
Seksuaalinen lisääntyminen Marisilla tapahtuu ristiinhedelmöitymisen avulla, jossa kaksi yksilöä yhdistyvät muodostaakseen hedelmällisin munasoluja.
Marisat ovat todellinen esimerkki luonnon hämmästyttävästä monimuotoisuudesta ja kyvystä sopeutua vaihteliviin olosuhteisiin. Niiden yksinkertaisesta ulkonäöstä huolimatta ne ovat täynnä ihmeellisiä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä kiehtovia tutkittavia.
Seuraavan kerran kun olet järvellä tai purossa, katso tarkkaan veden pintaa ja pohjaa: ehkä näet pienen Marisaklun liikkumassa hitaasti ja salaperäisesti.